Kuinka piilosanoja ratkotaan osa 2
Ratkaisusanalle on piilosanavihjeessä yleensä sekä suora vihje että piilosanamainen osa. Nämä voivat olla joko peräkkäin tai limittäin. Esimerkiksi keksityssä vihjeessä sanoihin ”et isottele” on takaperin kätketty ratkaisusana tosite, johon (ja myös takaperoisuuteen) viitataan vihjeen jälkiosassa ”Kuitti on saatava paluupostissa”.
Joskus tehdään myös ns. toisen asteen kätkö, jossa on ensin ratkaistava sanaleikki ja vasta ratkaisuun sovelletaan joko tavallista tai käänteistä sanakätkön ratkaisemista. Eräs esimerkki tästä on vaikkapa Erkki Vuokilan riimitelty vihje ”Tellervo, tavaratelinemiestäs’ länteen tuodaan, syötävää kiukaalta suodaan.” Ensin on ratkottava pressapuoliso-osa, siis ”tarakka-Manuas’, josta takaperoisuus (”länteen”) huomioiden syntyy sana saunamakkarat. (Punainen Pelikaani 6/2006)
Vihjeissä käytetään usein myös lyhenteitä. Esimerkiksi Kansan Uutisista syntyy KU, Anne Urpilasta au, kuten myös aviottomasta ja kullasta (aurum = au). Neljäs on IV, (iv), joten esim. 4. kartano on ivattu. Samoin ensiluokkainen on I, joka saadaan myös hylätystä (improbatur = i) – ja hylätty marja on myös ivattu. Mikä sitten on 7. keksi? Viilupa tietenkin.
Hieman erikoiset sanajärjestykset viittaavat usein siihen, että ratkaisusana on juuri tässä ”erikoisessa” lauseessa. Esim. vihjeessä ”Aivan mustatut akalla olivat varpaankynnet” erikoinen sanajärjestys johdattaa sanasta ”akalla” nurin päin alkavaan ratkaisusanaan lakatut.
Kaikkia ristikoissa esiintyviä sanoja et löydä nykysuomen sanakirjasta, sillä myös uudehkot ja lievästi murteelliset sanat kuuluvat ristikoihin. ”Jopa Kirk Atatürk osaa chattailla netissä” sisältää chattailun lisäksi helposti löydettävän nykysanan irkata.
Lähetä piilosanaristikkotilauksesi (euro per ristikko) osoitteeseen